Lueskelin tuossa äsken aikani kuluksi jonkun tyttösen blogia ja se pisti minut ajattelemaan. Ei erityisellä syvällisyydellään tai muuta sellaista, vaan laihduttamisella. Taas. Kykenen kyllä ymmärtämään, että joku päälle satakiloinen keski-ikäinen nainen voi aloittaa laihdutuskuurin ja kirjoittaa blogiinsa suklaakeksienhimostaan, mutta että about minun ikäiseni, hivenen alipainoinen tyttö voi itkeä blogissaan sitä, että söi tänään 129 grammaa wokkivihanneksia ilman lisukkeita ja kolme lasia vettä ja miten se on liikaa.

Se on oikeasti surullista, miten mun ikäiset nuoret kuihduttaa itsensä harjanvarren paksuisiksi kuvitellessaan olevansa niin läskejä, että on pakko laihtua ainakin 20kg kehdatakseen ryömiä sängyn alta poies. Tekee ihan mieli ottaa jokainen syömishäiriöinen yksi kerrallaan tähän mun tuolille istumaan ja ravistella niitä olkapäistä että "Herää pahvi! Olet ihana juuri tuollaisena!" Tosin luulen, että se ei paljoa auttaisi ja että he ovat kuulleet sen useamman kerran, mutta turhauttaa. Nyyh.

Ja nyt iloisempiin asioihin. Jos jauhan vielä noista syömishäiriöistä, minulle tulee eripaljon surullinen olo ja sitten menen pihnimään karkkia äitin ja isin Lakumix-pussista ja sitten tunnen itseni, hm, laihdutustarpeiseksi. Mutta ei! Olen hyvä juuri tällaisena kuin olen, rasvakerroksineni kaikkineni. Eipähän talvella tule kylmä : D. Ja vielä, luonnehtisin itseäni pikemminkin kurvikkaaksi. Tosin jotkut kurvit ovat väärissä paikoissa : D *taputtaa mahaansa*

Näin alkoi koulu viime tiistaina. Toisaalta oli ihan mukavaa nähdä kaverit ja muut, mutta kouluun palaaminen on ikävää silti! Paitsi että olen nykyään tukioppilas ja tukioppilasluokkani on 7G, joka on peräti kuuden hengen luokka : D. Toivottavasti pääsemme käymään heidän kanssaan vaikkapa Megazonessa~

Ah, ja jos halusitte nähdä kuvan puvustani, saamanne pitää! Ei ehkä paras kuva puvun esittelyn kannalta, mutta mielestäni ihan onnistunut~