Itse asiassa elämäni tunnepuolta ei ole kukaan henkilö vielä ravistellut, sillä nyt kyseessä on elokuva nimeltään Taru Sormusten Herrasta - Sormuksen ritarit! Katsoin sen lauantai-iltana, kun vihdoin sain kirjan luettua ja se oli kertakaikkisen ihana elokuva. Maisemat, musiikki, hahmot ja kaikki osui kohdalleen. Lempikohtani oli Morian kaivoksissa käyty taistelu.
Nyt ihmettelen, olenko kummallinen, kun minua alkaa hihityttää, kun olen oikein onnellinen. Se on sellaista onnellisuushihitystä, jota ei kuule milloinkaan muulloin. No juttu on se, että minua alkoi onnellisuushihityttää, kun Frodoa iskettiin peitsellä ja kaikki oli "OMG Frodo se kuoli! D8". Kaipa miulle tulee vaan larpit mieleen (Velskola <3).

Isi osti viikoloppuna alakertaan sellaisen 3/4-seinän kokoisen valkokankaan, eli nyt voi katsoa leffoja siitä! Ihan kuin kotiteatterissa :-D. Ajattelin kutsua tällä viikolla erinäisiä kavereita leffailtaan.
Pitäisi kyllä siivota huone :-/. Kieltämättä tämä pesäni on melko hirveän näköinen, mutta entäpä jos viihdyn täällä? Pieni epäjärjestys on aina kotoisaa :-D. Tosin, en saa joululahjarahaa, jos en siivoa, ja kaikilta kavereilta puuttuu vielä lahjat. Enhän minä laiskana ihmisenä muuten ostaisi, mutta kun ne hankkii minulle, niin pakkohan minunkin on muistaa :3.

Nyt ajatelin siistiä huonettani hitusen ja menen sitten alas katsomaan Taru Sormusten Herrasta I:n lisämateriaaleja ja ehkäpä leffaakin itseään <3